The warm heart of Africa

Tänään käytiin helluntaikirkossa, oli tosi ihanaa päästä katsomaan minkälaista on Afrikkalaisessa kirkossa. Heillä oli siellä ylistysryhmän lisäksi jonkinmoinen kuoro, jotka lauloivat rukouksia alkuseremoniassa. Pääpuhe puhuttiin englanniksi ja käännettiin chichewaksi. Kirkossa oli varmasti lähemmäs 400 ihmistä kuuntelemassa Jumalan Sanaa. Kaikki afrikkalaiset olivat pukeutuneet (niinkuin aina) todella hienosti – naisilla mekot päällä, hiukset laitettuna, korkokengät jalassa sekä miehillä hienot puvut päällä. Ylistysryhmän kanssa ylistettiin Jumalaa, ihan niinkun Suomessakin. Ainoo vaan että ylistyslaulut oli suurinosa chichewaksi ni ei ihan ymmärtänyt, mutta kuitenkin Pyhä Henki oli läsnä rukouksissa ja muuten :) Leah (Giftin kaveri) ei ihan heti tajunnut, kun yritin selittää miksei suomessa ihmiset käy kirkossa. :) Afrikassa kirkossa tuntuu käyvän lähestulkoon kaikki! Jopa kampuksella on oma ”kirkko”, pastori tulee jostakin lähikirkosta ja seremonia pidetään kampuksella :)

(Pentecostal church in Malawi, Lilongwe by Elina)

Eilen meidän oli tarkoitus mennä käymään kaupungilla Leahin kanssa, mutta koska Malawissa on huutava pula bensasta niin Leah oli odottanut bensa-asemalla 1,5h(?) bensaa ja myöhästynyt siis 2h tapaamisestamme. Me päästii sit kaupunkii vast illalla nopeasti syömään ja pari kauppaa kattomaan. Syömässä ollessa koettiinki ihan eka sähkökatko, kun yhtäkkiä musiikki hiljeni ja oli pimeetä. Onneks ulkona ei ihan vielä sillon ollu niin pimeetä :D Ei kuiteskaan pelottanu, koska tiesin ettei mittää pahaa meille käy ;) Kuitenkin oli kiva juttu, että Leah halusi kuitenki viedä meiät kaupunkii kuten oltii sovittu, vaikka ajoitus ei bensan takia ollutkaan hyvä. Leahin ja hänen siskon ja 13 muun ihmisen kommuunissa kun ollaan vierailtu niin hyö on pitäny meitä kuin jotain tositosi kallisarvoisia vieraita! Ollaan saatu syödä ihan omassa private huoneessa, jossa meillä on omat ruoat ja omassa rauhassa. Sit kans ekana päivänä myö saatiin ihan oma huone, kun käytiin suihkussa. Aikamoista ylellisyyttä, voisin sanoa! Tää kohtelu jota ollaan saatu kokea on just tätä, mistä paikalliset puhunu – warm heart of Africa! Malawilaiset on niin ihania lämminsydämisiä ja haluu et myö viihdytään <3

(Elinan ja miun private lounas Leahin kommuunissa)

Täällä kampuksella meiän hostellissamme huoneiden ikkunoissa ei ole kaltereita, mutta vartijat ovat vartioimassa joka yö ettei mitään käy. Se tuo miulle ainakin turvallisen olon. Ovet huoneeseemme on myös aika jykevät, ja saranat narisevat heti, että jos joku edes yrittäisi tulla sisään kuuluu se heti varmasti kaikkiin hostellin huoneisiin. Ruoka haetaan kahvilasta omalle lautaselle, ja tietenkin mitä isompi lautanen sitä enemmän saat ruokaa. Onneksi miulla ei oo kun tämmönen ”pien” metallinen muumilautanen, johon mahtuu maksimissaan sen verran ruokaa, että just ja just jaksaa sen syödä. Ruokalistat ruokalassa on aika yksitoikkoisia: nsimaa, ranskalaisia tai riisiä joiden kanssa voi valita kanaa, lihaa tai omeletin + yksi pieni kauhallinen salaattia/vihreitä vihanneksia. Nsimaa maistettin sitten heti ensimmäisenä vai toisena päivänä, ja tuli todettua että ruokalan nsimaa en kyllä mieluusti noilla lisuke vaihtoehdoilla syö. Eräs afrikkalainen opiskelija teki pari päivää sitten meille nsimaa, joka oli paljon pehmeämpää ja oikeastaan todella hyvää kasvisten kanssa! Sitä vois jopa kuvitella syövän useammin, mutta yks mikä on hassua että sitä nsimaa on niin kamalan paljon ja lisuketta todella vähän! Itte oisin ottanu paljon enemmän kastiketta ja vain puolet siitä nsimaa.

(Septempi teki meille nsimaa)

Kampuksella on todella raikasta ja hyvää kraanavettä. Itte oon sitä juonu ihan tokasta päivästä lähtien, ensin tosin mehussa, mutta ihan pelkkää vettäkin nyt ja hyvältä maistuu! Ei oo tullut MITÄÄN vatsaoireita, ja koska mie vielä unohdin miun maitohappobakteerit, niin en oo niitä sitten syöny. Ja hyvin on pärjätty ilmankin! :) Lämmintä vettä ei kuitenkaan tule meidän hostellimme vessasta, joten joko on valittava että menee kylmään suihkuun TAI toiseen hostelliin, joka on vähän vanhempi. Mutta sinne ilmeisesti pitäisi mennä jonkun kanssa, koska myö ei yövytä siinä hostellissa. Eli pitäisi jonkun afrikkalaisen tytön kanssa mennä sinne! Meiän huoneen pienet ”ongelmat” on näin ajan kuluessa tulleet vähän isommiksi ongelmiksi, koska kun ensimmäisenä päivänä sähköt vielä toimi niin toisena päivänä kun Elina yritti keittää vettä niin sähköt pimahti ja sen jälkeen pistorasiat on toiminu vaan ajoittain hetkellisesti. Eli jos haluttaisiin kuunnella musiikkia, tehdä koulutehtäviä koneella tai vaikka ladata puhelinta on mentävä käytävälle pois huoneestamme lataamaan niitä. (ja joko istuttava vieressä tai vahdittava, ettei kukaan niitä pölli!) Afrikkalaiset kaikki sanoo, että se johtuu siitä, että jos joku käyttää sähköä samaan aikaan niin se ei sillon välttämättä toimi. Mutta itte kyllä vähän oon eri mieltä, ei ole mahollista että käytävän pistorasia toimii mutta meidän huoneen oma ei. Sillonhan myöskään käytävän pistorasian ei pitäisi toimia, jos joku käyttää sähköä jossakin :D

(Mie räpiköin verkon sisällä, kun pinni jäi kiinni ekana iltana :D)

Meiän hienot jokailtaiset rituaalit tuntuu olevan vähän turhia, koska hyttysiä ei pahemmin ole. Eilen kuulin ensimäistä kertaa itikan surinaa korvassa kun nukkumaan mentiin. Muuten huone on aina ihan ilman hyttysiä, ja tuntuu typerältä laittaa malariaverkot sängyn päälle, mutta ainakin turvallisuus syistä laitetaan ne kuitenkin :) Ekoina päivinä verkot oli aika hyterasti laitettu ja aamulla heräsin verkko naamalla :D mutta tässä pikku hiljaa sitä alkaa oppimaan ja pingottamaan verkon kireästi sängyn ylle niin ettei siihen koske koko yönä ;) Aika vaikeeta se kuiteski vieläkin on, kun pitää saada sängyn alle ettei itikat pääse verkon sisää :D 

Hohhoijjaa, I am happy kun tää vkloppu vihdoin on ohi! Jotenkin nää vklopun on tooooodella pitkiä ja tylsiä, kun melkeen kaikki opiskelijat lähtee sukuloimaan ja tänne jää vain muutamia. Kirjastokin menee kiinni lauantaina jo joskus 13-14 aikaan ja sunnuntaina se on auki vain 13.30-15.30. Eli koulutehtäviäkään ei voi tehhä kirjastossa sitten vkloppuna! Tästedes on siis vkloput suosiolla uhrattava paikkoihin tutustumiseen ja rentoutumiseen, että saa ajan kulumaan :D

Muutenkin täällä on ollu kyl tosi siistiä ja ihanaa! Huomenna sitten vielä opettajien kanssa jutellaan nuista pitkäaikaissairaanhoidon tavoitteista ja mietitään miten mie saan siitä kasattua 105h, kun täällä on semmonen yksi kurssi jossa on YHDELLÄ viikolla niitä juttuja, joita mie kävisin pihossa niin täytyy sitten vähän miettiä jotain että saisin sen 105h kasaan :D Sehän ois kuiteskin semmonen 2,5vko yhteensä. Lasten harkan saan tehhä tuossa viereisessä sairaalassa jossa on todella laajasti kaikkia erikoisaloja. Tosi kivaa! Ootan ihan innoissani ja toisaalta kauhuissani mitä kaikkea siellä saan sitten nähhä ja kokea. Kuitenkin (kuulemma) tuun näkemään paljon lastenkuolemia yms, pahoja tapahtumia mutta myös niitä hyviä, joten odotan ihan innoissani menoa sinne tuntemattomaan. Yhdellä osastolla saattaa olla satoja lapsia, joten siellä varmasti on vilinää! Ihan toista kun Suomessa :)