She's rich!

On täällä ihan kivan näköstä :)

Jos sitä joskus toivois, että vois olla Suomessa niin sillon kun on ruska-aika ja lehdet putoilee puista ja maa on niin kaunis <3 Tää viikko on kieltämättä ollu ehkä karsein viikko täällä Malawissa! Viime vkloppuna käytiin Lake Malawissa, ja siellä oli just niin kaunista kun mitä olin kuullut <3 Vesi oli kirkkaan sinistä, uimakelpoisen puhdasta vettä. Vietettiin siellä Leah-ystävämme ja hänen siskon ja serkun lapsen (2 lasta) sekä 4 norjalaisen tytön kanssa päivä järvellä. Kaikki oli niin täydelistä, ainakin mie luulin niin. Syötiin siellä järvellä, mutta siel ei oikein ollut mitään mitä voisi syödä (mitään mikä EI aiheuttaisi vatsaoireita...) no söin jotai, ja miulle jäi kuitenkin nälkä. Sit vielä kaiken huipuks kun lähdettiin mulle tuli pahaolo ja ku vihdoin ja viimein päästiin takas asuntolaan, mulle oli noussu lämpö. Siis niin siistiä, kuumeessa Afrikassa! Seuraavat puol viikkoa sitte oonki maannu sängyssä vähemmä tai enemmä, vatsaoireista kärsien kokoajan. Tänään oon sitten syönyt vaan smoothien ja hitusen kaalisalaattia..en tiiä miten turvallista sekään on. Täällä kun ihmiset syö kotonaan, tekee ruoat kotonaan niin kaupungista ainoo mitä saa ois fast foodia eli pizzaa, hampurilaisia, kuivaa kanaa ranskalaisten kera,.. ja tietty niitä ranskalaisia on ainakin ¾ annoksesta ja sit sitä lisuketta, kanaa tai mitä lie se ¼... ja vatsa huutaa hoosiannaa! Muuten täällä ei edes syödä sitä maissipuuroa melkee missään! Tai sitä ei nää ihmisten syövän, ne syö aina ranskalaisia. Harjottelussakin ainoo ”ruoka” mitä voi ostaa on ranskalaisia! En olis kyllä IKINÄ arvannut, että tulen afrikkaan asti eikä täältä saa mistää oikeeta kunnon ruokaa! Ja hedelmä kausikin alkaa vasta marras-joulukuussa, joten täytyy sit oottaa siihen asti, että saa meheviä mangoja ja papaijoita.. Nam! :)

Haravointi puuhissa

Ihmiset on kuitenkin edelleenkin ihania täällä <3 Todella, todella mukavia! Eilen kävelin yksikseen new towniin ja sain melkeen riesaks asti ihailijan, joka kinus miun numeroo. En antanu. Ihan mukava poika, joka osas englantia ehkä huonommin kun tähän mennes kukaa kenen kanssa oon jutellu. Vaikka ihmiset täällä on mukavia tulee jutteleen niin sit sen tietää kuitenkin, että niillä on lähestulkoon 99%:sti joku taka-ajatus, joista kolme yleisintä on A)he haluu myydä jotain B) raha C) he haluu mennä miun kanssa naimisiin. Ja ihmiset moikkaa toisiaan ihan tuntemattomiakin! Meilläki on vielä vähän vaikeuksia ymmärtää moikata ihmisiä, jota ei tunne. Ihmiset saattaa vaan huutaa että moikka, mitä kuuluu vaikka loppujen lopuks ei ne edes halua sit mitään muuta siusta. Niin outoa!

Kanojen kuljetusta :)

Roskia löytyy kaikkialta, hajukin on sen mukainen

Pojat korjaili pyöriä. Ja nauro kovaa, kun otin niistä kuvan :D

Vaatteiden pesua

2,5 vkoa takana ja tällä oon jutellut kymmenien eri ihmisten (yl. miesten!) kanssa kaupungissa ja eilen sitten ihan EKAA KERTAA juttelin yhden pojan kanssa, joka ei tyrkyttänyt hänen tekeleitään! Nähtiin se joku viikko-pari sitten ja sovittii et tullaa kattoo sen juttuja joku toinen kerta, no eilen miulla oli aikaa kun vaan pörräsin keskustassa, joten menin sitten kattomaan. Siinä sillä oli kavereita, jotka teki puuesineitä ja samas siin oli sitten sen kauppa, eli maassa oli pahvien päälle laitettu puuesineet näytille. Jokaisella esineellä on oma tarinansa, se mies vähän selitti miulle niitä. Sillä oli myös mynniissä bao-peli. Ja koska mie kysyin siitä ni se päätti että miun täytyy oppia pelaamaan sitä. Ja huomasinki, että se onkin aika hauska peli. Matematiikkaa ja ehkä vähän logiikkaa vaativa peli :) Gift (se oli tämän hemmon nimi) kertoikin mulle aika paljon kaikkea mukavaa ja hyödyllistä, kuten että old townista saa kaikkea halpaa ja se missä oltiin oli new town (jota norjalaiset tytöt kutsuu old towniksi). Käveltiin old towniin ja näin, todellakin keskellä kaupunkia köyhiä ihmisiä. Siellä ne pesi vaatteitaan joessa (joka vie Lake Malawille asti). Ja myynti kojuja, joissa nää ihmiset myös majaili, oli rakennettu semmosten ihme ”slummien miljonääri”-leffan tyylisiin kojuihin. New townissa ei koskaan nää ihmisiä, jotka kantaa pään päällä ihan suoraastaan pyöristyttävän isoja kuormia, mutta old townissa! Ensimmäinen ihminen tyylii, jolla oli joku kuorma päänpäällä oli mies, joka kantoi 1m x 2m isoa säkkiä päänsä päällä, joka oli TOSI, TOSI painava. Miehen pää oli kauttaaltaan hien peitossa ja koko olemus oli aika kireä. Se käveli hyvin vakaita askelia, mahdollisimman nopeesti että kantamuksen sais vietyy nopeesti pois. Gift näytti mulle semmosen pienen kauppakujan, joka oli totaalinen sokkelo! Ja siellä myytiin vaikka sun mitä. Sieltä sais ostettuu ihan oikeesti niinkun kaikkea mitä ikinä vaan tartteis niin rakennustarvikkeista kosmetiikkaan ja elokuviin :D Sit siellä me mutkiteltiin johonkin ja löydettiin niitä ihania kankaita! Kaiken maailman erilaisia afrikkalaisia kankaita ja sitten siinä oli miehiä, jotka teki pukuja. Siellä voi teettää itelleen mekon, ihan just semmosen minkä ite vaan haluaa. Ens viikolla sitten, kun löydän sen paikan meen teettää itelleni mekon. Me yritettiin tänään Elinan kanssa löytää sieltä sokkelosta ne kankaat, mutta varmaan tunti poikkelehdittiin eri osastolta osastolle, mutta ei löydetty kankaita :D Lopulta eilen kun käveltiin sieltä old townista pois niin mentiin semmosta puista siltaa pitkin toiselle puolen jokea. Se silta narisii, ja siinä oli puupölkkyjä vierivieressä, ja kun niille astui tuntu ku ne narisi. Ne oli tosi kuivia nääs. Kaiteina oli pienet ohuet oksantyyliset, jotka sit ku niihi koski heilu ku joku vieteri :D ei ollu mikää kauheen turvallinen fiilis sitä siltaa ylittäessä... never ever again! :D

Tälläsissa kojuissa myytiin kaikkee :)

Täällä vaan kuumuus nousee, ja tänään kun oltiin kävelemässä luonnonpuistossa tuli huimauskohtaus ja pyörrytti. Kello oli vasta about 10, mutta lämpötila oli ihan saletisti jo 30°C:ssa! Ja minä tyhmä, en ollu tajunnut juoda tarpeeksi, tai niin mä ainakin epäilen. Täällä alkaa päivät kuumentumaan tuskallisen kuumuuteen, ja alan kaivata yhä enemmän ja enemmän suomen syksyä ja viileempiin säihin. Jokaisessa on omat herkkunsa, niin tietenkin täälläkin. Kyllä tästä lämmöstä saa nauttiakkin ja on vallan ihanaa kun kerrankin lämmin tuuli hivelee kasvoja. Oikeastaan, jos ei olis mitään vatsaongelmia täällä elo olis aika tosi ihanaa.

Yksi karannut apina Lilongwen Wild Life Centerissä!

Krokotiili!

Kolme jalkaa...

Ainiin, viimeinen juttu. Malawilaiset miehet on hassuja. Elinan kanssa samassa harjottelussa oleva poika halusi tulla meidän kanssa tonne luonnonpuistoon ja wildlife centeriin. No, tottakai se halusi! Mehän maksettiin koko lysti. Ei siinä mitään, ei se rahallisesti ollut mitään, mutta jotenkin jälkikäteen pohdittiin että jännä tapa malawilaisilla, että ne ei edes sano ettei ole rahaa. Ne vaan tulee ja olettaa että myö maksetaan, ollaanhan myö niitä valkosia rikkaita naisia! Kuten yksi australialainen mies sanoikin tälle miun kaverille, kun hänen seurassa olin ”She's rich!” En oikein vieläkään tiiä, että miten siihen pitäisi reagoida.. hölmistyn aina, kun kun kuulen että joku sanoo minuu rikkaaksi. Ollaan yritetty selittää ei me olla rikkaita... suomessa on tosi kallista asua, ruoka maksaa hitosti, julkinen liikenne on kallista,.. Mutta kun saa kuukaudessa PUOLI MILJOONAA niin kyllä sillon ON rikas, ainakin näiden paikallisten mielestä :)

Ainiin, maanataina saadaan alottaa neljän norjalaisen kanssa lastenosastolla 2vkon harjottelu. TOSI kivaa! Toivottavasti vatsa rauhottuu ja pääsen sit jokasena päivänä sinne harjotteluun :) Sen jälkeen mennään vielä 2vkoksi community health kurssille suorittaaan ”home base care” eli kotikäyntejä ja sit päästää 4vkoksi takas sairaalaan, 2vkoa sairaiden aikuisten osasto ja 2vkoa jollain toisella. Eli päästään sittenkin sinne sairaalaan, JEE! <3